sarjaliitännät

Sarjaliitännät tarkoittavat tiedonsiirtöreittejä, joissa tieto lähetetään bittikohtaisesti peräkkäin yhden signaalin aikavälissä. Ne ovat vaihtoehto rinnakkaiselle liitännälle, ja niitä käytetään sekä tavallisissa tietokoneliitännöissä että teollisuus- sekä laitekohtaisten yhteyksien yhteydessä. Sarjaliikenne voi olla asynkronista tai synkronista, riippuen siitä, miten annetut merkit ajoitetaan toisiinsa.

Yleisimmät sarjaliitäntästandardit ovat RS-232, RS-422 ja RS-485. RS-232 on yksittäinen, point-to-point -liitäntä, jossa signaali- ja laukaisulinjat ovat yleisesti yksinkertaisia ja etäisyydet ovat lyhyitä. Yleisiä liitäntöjä ovat DB9- tai DB25- päätteet sekä sarjaportit (COM-portit) PC:llä. RS-422 ja RS-485 käyttävät differential-signaalia, mikä mahdollistaa pidemmät matkat ja, RS-485:n tapauksessa, moninapaisen verkon. Näiden standardien avulla voidaan toteuttaa luotettavaa kommunikaatiota meluisissa ympäristöissä sekä suurillakin etäisyyksillä.

Käytännössä sarjaliitännät määrittävät myös yhteyden hallinnan parametrit: datan bittien määrä (esimerkiksi 7 tai 8), parity, stop-bits sekä tarvittaessa virranohjaus (flow control). Lisäksi erottuvia tekijöitä ovat signaalitasot ja yhdistelmät tukijärjestelmän mukaan. Sarjaliikenteen yleinen terminologia kattaa sekä fyysisen yhteyden että käytetyt protokollat, kuten Modbus RTU tai yksinkertaiset merkkipohjaiset protokollat.

Nykyisin monet järjestelmät käyttävät USB- tai Ethernet-kytkyjä, mutta RS-232/RS-422/RS-485-rajapintoja hyödynnetään edelleen erityisesti legacy-laitteissa, teollisuusautomaatiosta ja etäkäytöstä riippumattomissa sovelluksissa. Piiri- ja mikrokontrolleriteollisuudessa sarjaliitännät säilyttävät roolinsa suorituskykyisenä, yksinkertaisena ja pitkänmatkan viestintäkeinona.