saponifiointi

Saponifiointi on kemiallinen reaktio, jossa triglyseridit eli rasvat ja öljyt hydrolysoidaan emäksellä, tavallisimmin natrium- (NaOH) tai kaliumhydroksidin (KOH) avulla. Reaktiossa syntyy glyseroli sekä rasvahappojen natrium- tai kaliumsuoloja, joita kutsutaan saippuoiksi. Yleinen esitysreaktio on triglyceridi + NaOH → glyseroli + 3 RCOONa; kaliumsuolat vastaavasti muodostavat RCOOK-suoloja, joista saippua on pehmeämpää tai nestemäistä. Reaktio on eksoterminen ja vaatii lämpötilan hallintaa sekä oikeaa emäksen ja veden määrää.

Prosessi voidaan toteuttaa perinteisesti käsin tai teollisesti suurissa reaktoreissa. Se koostuu hydrolyysistä, saippuan erottamisesta, huuhtelusta ja lopulta kovettamisesta tai kypsytyksestä, jolloin saippua saa halutut ominaisuudet kuten kovuuden ja vaahtoavuuden. NaOH antaa yleensä kiinteän saippuan, KOH pehmeämmän tai nestemäisen saippuan.

Raaka-aineet ja ympäristö: yleisiä lähtöaineita ovat kasvi- ja eläinrasvat, kuten palmu- ja kookosöljy sekä oliiviöljy tai sian- ja naudanrasva. Saponifioinnin lopputuotteen saippuan ympäristövaikutukset riippuvat raaka-aineista sekä prosessin jäte- ja vedenkäsittelystä; saippua on pääosin biohajoavaa.

Käyttökohteet: perinteinen kiinteä saippua, nestesaippua sekä muita pesu- ja kosmetiikkatuotteita. Teollisuudessa saponifiointia sovelletaan sekä pyykin- että astianpesuaineissa sekä kotitalouksien puhdistustuotteissa.

Historia: saponifiointi tunnetaan antiikin ajoilta ja kehittyi vuosisatojen saatossa; 1800-luvulla syntyivät modernin saippuanvalmistuksen teolliset menetelmät.