sanastostandardeita

Sanastostandardeita ovat ohjeistukset ja vaatimukset, jotka määrittelevät, miten sanastoja ja terminologiaa hallitaan, kuvaillaan ja jäsennetään. Niiden tavoitteena on varmistaa terminologian yhdenmukaisuus sekä tiedon ymmärrettävyys ja yhteentoimivuus eri kielillä sekä erilaisten tietojärjestelmien välillä.

Standardit kattavat muun muassa termielementtien muodon (kirjoitusasu, taivutus), määritelmät, käsiteyhteydet sekä kieliversioiden hallinnan. Ne ohjaavat myös termien rekisteröintiä, synonyymien ja käyttöohjeiden tallentamista sekä termien ja niiden suhteiden (broader, narrower, related) kuvaamista. Tavoitteena on tukea sekä julkaisu- että teknologiasovelluksia, kuten käännöstyötä, tiedonvaihtoa ja sisällön automaattista uudelleenkäyttöä.

Yleisiä kansainvälisiä kehittämis- ja julkaisualustoja sanastostandardien parissa ovat ISO-ryhmän standardit sekä muut kansainväliset viitekehykset. Tunnetuimpia ovat ISO 704 Terminologia työ ja sen dokumentointi, ISO 12620 Terminologian merkintä ja kooditus sekä ISO 16642 Terminology Markup Framework (TMF). Lisäksi verkko- ja linked data -ympäristöissä käytetään SKOS-standardia, joka mahdollistaa hallittujen sanastojen kuvaamisen ja jakamisen verkossa.

Sanastostandardien noudattaminen helpottaa tiedonvaihtoa, käännöstyötä ja tiedon uudelleenkäyttöä eri järjestelmissä ja sovelluksissa. Haasteita ovat terminologian elinikä ja vaihtuvuus, kieliversioiden hallinta sekä erilaisten standardien harmonointi organisaation omaan termistökäsittelyyn. Kaupallinen ja julkinen sektori ovatkin jatkuvasti kehittämässä ja sopeuttamassa sanastostandardeja omaa toimintaansa varten.

---