sanakirjamuotona

Sanakirjamuotona tarkoittaa sanan perusmuotoa, jota käytetään sanakirjoissa ja lemmatuksessa. Se on muoto, johon kaikki muut taivutukset viittaavat, ja jonka avulla sanaa voidaan hakea sekä luokitella. Suomenkielisissä sanakirjoissa sanakirjamuoto määräytyy sanaluokan mukaan: substantiivit nominatiivin yksikköön, adjektiivit positiiviseen (perusmuotoon) ja verbit infinitiivimuotoon (-a/-ä). Esimerkkejä: talo on substantiivin sanakirjamuoto, iso on adjektiivin sanakirjamuoto, ja kirjoittaa sekä puhua ovat verbien sanakirjamuotoja.

Käyttö: Lemmatisointi ja hakutoiminnot perustuvat sanakirjamuotoon. Kun tekstiin osuu taivutettuja muotoja kuten talosta tai puhuit, järjestelmät palauttavat sanan sanakirjamuodon talo tai kirjoittaa/puhua. Tämä helpottaa sanakirjahakua sekä kielentutkimusta ja luonnollisen kielen käsittelyä.

Poikkeukset: Osa sanoista voi muodostaa useita sanakirjamuotoja tai niiden taivutus voi poiketa kontekstin mukaan. Esimerkiksi epäsäännölliset verbit kuten olla ovat sanakirjamuodossa olla, vaikka taivutettuina muotoina esiintyy on, olivat tai ole. Yhdyssanojen sanakirjamuoto voi olla koko liitos tai sen pääosan.

Yhteenveto: Sanakirjamuoto on olennaisin käsite sanakirjoissa ja kielentutkimuksessa. Se vastaa lemmamuotoa (lemma) monilla kielillä ja mahdollistaa yhteisen pohjan sanan taivuttamiseen ja hakuun.