ryhmäajattelulle

Ryhmäajattelu (engl. groupthink) on ilmiö, jossa ryhmän pyrkimys ylläpitää yhtenäisyyttä ja päätöksen vaikutelmaa suuremmasta oikeellisuudesta johtaa kriittisen arvioinnin supistumiseen. Termi tuli tunnetuksi Irving L. Janisin vuonna 1972 julkaisemasta työstä, ja siitä käytetään suomenkielistä vastinetta ryhmäajattelu.

Ryhmäajatteluun liittyy tyypillisiä piirteitä: illuusio yksimielisyydestä ja vähäinen kritiikki; kollektiivinen rationalisointi epäilyt selityksiksi; usko ryhmän moraaliin ja ulkopuolisten näkemysten stereotypointi; itsekritiikin puute ja jäsenten hiljaisuus; mindguards-vasteet, jotka suojelivat ryhmän valintoja ulkopuoliselta kritiikiltä; näennäinen yksimielisyys näkyy toimijoiden käyttäytymisessä.

Ilmiöä esiintyy erityisesti silloin, kun ryhmä on vahvasti koossa, eristetty ulkopuolisista näkökohdista, johtajuus on ohjaavaa tai hallitsevaa, paine tehdä päätöksiä nopeasti on kova ja aikaa on vähän. Tällöin moni vaihtoehto jätetään huomiotta, riskit aliarvioidaan ja kokonaisuus voi johtaa epäonnistuneisiin lopputuloksiin.

Esimerkkejä, joita usein liitetään ryhmäajatteluun, ovat Bay of Pigs -operaatio sekä Challengerin vuonna 1986 tapahtuneet ratkaisut. Tutkimuksessa ja käytännön päätöksenteossa ryhmäajattelun ehkäisyyn kuuluvat keinot ovat riippumattomat paneelit, vastakkaisten näkemysten rohkaiseminen, devil’s advocate -menetelmät, ulkopuolinen palaute sekä selkeiden kriteerien ja analyyttisen prosessin noudattaminen.