risteytymä

Risteytymä on biologian käsite, joka kuvaa kahden tai useamman yksilön, kantaa tai lajin välistä risteytymistä sekä siitä seuraavaa jälkeläisyyden ominaisuuksien yhdistymistä. Risteytyminen voi olla luonnollista tai ihmisen ohjaamaa, esimerkiksi kasvi- tai eläinjalostuksessa. Yhteenvetona risteytymä tarkoittaa geneettisen materiaalin sekoittumista, joka voi ilmetä uudenlaisina yhdistelminä reuna- ja keskivaiheen ominaisuuksissa.

Käytännössä risteytymää toteutetaan monin tavoin. Yleinen esimerkki on kahden vanhemman yksilön lisääntyminen, jonka jälkeläisissä yhdistyvät kummankin vanhemman perimän piirteet. Taitava risteytys voi tuottaa hybridin tai risteytysjälkeläisen, jossa ominaisuudet, kuten kasvu- ja sokerimäärät, vastustuskyky tai ruokavalioystävällisyys, yhdistyvät toivottuun tapaan. Risteytymään liittyy myös geneettinen vaihtelu: introgressio eli geenien siirtyminen populaatiosta toiseen sekä polyploidia, joka voi lisätä lajien sopeutumiskykyä. Hybrideillä voi esiintyä heteroosia eli hybridivirvoa, joka parantaa usein kasvua, kukintaa tai satoa, mutta toisinaan risteytys voi johtaa heikentymiseen tai sukukyvyttömyyteen.

Risteytymää käytetään laajasti maataloudessa, puutarhakasvien ja kotieläinten jalostuksessa sekä villien ja viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden hallinnassa. Lisäksi risteytymää tarkastellaan kulttuuritasolla, kun puhutaan kulttuurien, kielten tai taiteen risteytymistä ja uusien, hybrideiden ilmiöiden muodostumisesta.