riippuvuusriskit

Riippuvuusriskit kuvaavat yksilön alttiutta kehittää riippuvuutta päihteisiin tai muihin haitallisiin käyttäytymismalleihin. Ne syntyvät useiden tekijöiden vuorovaikutuksesta, ja ne voivat vaihdella yksilöittäin sekä elämänvaiheittain.

Keskeisiä riskitekijöitä ovat geneettiset ja biologiset taipumukset sekä aiempi altistus päihteille. Mielenterveysongelmat, kuten masennus tai ahdistuneisuus, ADHD tai traumaperäiset kokemukset lisäävät riskiä. Myös korkea stressitaso, heikko stressin hallinta, alhainen koulutustaso sekä ympäristötekijät kuten kaveripaine ja päihteiden helppo saatavuus voivat vahvistaa riskien ilmenemistä, erityisesti nuoruudessa, jolloin aivot ovat kehittymässä.

Suojatekijöitä ovat turvallinen perhe- ja tukiverkosto, myönteiset sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuudet koulutukseen ja mielenterveydelliseen hyvinvointiin. Kyky hallita tunteita, terveelliset coping-merskittelyt ja pääsy varhaisen tuen palveluihin pienentävät rikken mahdollisuutta. Varhainen tunnistaminen ja interveniot voivat estää riskien ilmenemistä.

Ehkäisy ja varhainen puuttuminen perustuvat tiedon jakamiseen, koulutukseen sekä perhe- ja yhteisötason tukitoimiin ja politiikkatoimiin, kuten pääsyn rajoittaminen ja mainonnan sääntely. Riippuvuuksien hoito kattaa yleensä psykologisen tuen ja terapian, motivaatiotyöskentelyn sekä vertaistukimuotoja; joissakin tapauksissa lääkehoitoa tarvitaan. Aikaisella puuttumisella ja jatkuvalla tuella voidaan vähentää pitkäaikaisia haittoja.