retikulosyyttiluvun

Retikulosyyttiluku, joka tunnetaan myös retikulosyyttien määränä, on verikoeluku, joka mittaa kypsymättömien punasolujen, eli retikulosyyttien, osuutta veressä. Retikulosyytit ovat nuoria punasoluja, jotka ovat juuri poistuneet luuytimestä ja ovat vielä kypsymässä täysimittaisiksi punasoluiksi. Ne sisältävät vielä jäänteitä RNA:sta, mikä erottaa ne kypsistä punasoluista. Retikulosyyttien määrä veressä on normaalia, kun luuytimessä on normaali punasolutuotanto.

Retikulosyyttilukua käytetään usein arvioimaan luuytimen kykyä tuottaa uusia punasoluja. Kohonnut retikulosyyttiluku voi viitata siihen, että luuydin pyrkii kompensoimaan punasolujen menetystä, esimerkiksi verenvuodon tai hemolyysin eli punasolujen ennenaikaisen hajoamisen vuoksi. Toisaalta alentunut retikulosyyttiluku voi puolestaan osoittaa, että luuydin ei tuota riittävästi punasoluja, mikä voi johtua esimerkiksi raudanpuutteesta, B12-vitamiinin tai folaatin puutteesta, tai luuydinsairauksista.

Retikulosyyttiluku määritetään yleensä verinäytteestä käyttämällä automatisoituja hematologialaitteita. Tulosta tulkitaan usein yhdessä muiden verenkuvan parametrien, kuten hemoglobiinin ja punasolujen kokonaismäärän, kanssa. Lääkäri arvioi retikulosyyttiluvun potilaan kliinisen tilanteen ja muiden löydösten perusteella diagnoosin ja hoidon suunnittelussa. Se on tärkeä työkalu anemioiden erotusdiagnostiikassa ja luuytimen toiminnan seurannassa.