reseptoreille

Reseptoreille viittaa biologisiin reseptoreihin, erikoistuneisiin soluihin tai solukalvollisiin rakenteisiin, jotka havaitsevat ulkoisia tai sisäisiä ärsykkeitä ja muuntavat ne sähköisiksi tai kemiallisiksi signaaleiksi. Reseptorit sijaitsevat sekä kehon ihon ja aistinrakojen pinnalla että sisäelimissä, ja niiden kautta aistihälykkeet välittyvät keskushermostoon afferenttien neuronien avulla.

Reseptoreita jaotellaan ensisijaisesti ärsykkeen tyypin mukaan. Mekaaniset reseptorit vastaanottavat kosketusta, painetta ja tärinää sekä osallistuvat proprioception (kehon asento) säätelyyn. Lämpöreseptorit reagoivat lämpötilamuutoksiin. Kipureseptorit (nociceptorit) vastaavat kudosvaurioihin ja voimakkaisiin ärsykkeisiin. Kemoreseptorit reagoivat kemiallisiin yhdisteisiin ja osallistuvat hajuaistiin, makuaistiin sekä veren kemiallisten mittausten säätelyyn. Fotoreseptorit verkkokalvolla, kuten sauvat ja tappisolut, havaitsevat valoa ja ratkaisevat kuvanlaadun.

Toimintaperiaate perustuu reseptorin aktivoitumiseen ärsykkeen vaikutuksesta, jolloin syntyy reseptoripotentiaali ja edelleen sähköinen signaali, joka kulkee seuraaviin neuroneihin. Reseptorit voivat olla phasic-tyyppisiä (nopeasti mukautuvia) tai tonic-tyyppisiä (pitkäkestoisesti aktivoituvia). Reseptoritoiminnan tarkkaa säätelyä ja sensoriojärjestelmän integroitumista ohjaavat sekä geneettiset tekijät että ympäristöolosuhteet; häiriöt reseptorijärjestelmissä voivat aiheuttaa erilaisia aisti- tai tasapainohäiriöitä.