relatiivipartisiippimuodoilla

Relatiivipartisiippimuodot ovat suomen kielen relatiivilauseita tiivistäviä muotoja, joita käytetään pääsanantäydennyksen yhteydessä. Ne toimivat adjektiivisina modifikaattoreina ja ilmaisevat, kuka tai mikä liittyy pääsanalle. Esimerkiksi “kaupungissa asuva nainen” tai “rakennettu talo” ovat tiivistettyjä vastineita lauseille “nainen, joka asuu kaupungissa” ja “talo, joka on rakennettu”.

Tyypit ja esimerkit: Relatiivipartisiippimuotoja voidaan pääosin jakaa neljään ryhmään. Presentti-aktiiviset (-va/-vä), kuten “asuva”; presentti-passiiviset (-ttava/-ttävä), kuten “rakennettava”; imperfektin (past) aktiiviset (-nut/-nyt), kuten “kirjoittanut”; sekä pastiiviset (-ttu/-tty), kuten “rakennettu”. Nämä muodot taipuvat pääsanansa mukaan samaan tapaan kuin adjektiivit. Esimerkkejä: “kaupungissa asuva nainen”, “talo, rakennettava pian”, “poika, kirjoittanut runonsa”, “talo, rakennettu vuonna 1930”.

Taivutus ja käyttö: Relatiivipartisiippimuotoja käytetään yleensä kuten muutkin adjektiivimuodot: ne taipuvat yksikkö- ja monikossa sekä eri tapauksissa. Esimerkiksi nominatiivissa “asuva nainen”, genetiivissä “asuvan naisen”, monikossa “asuvat naiset”, monen genetiivissä “asuvien naisten”. Ne ovat yleisiä kirjallisessa ja muodollisessa kielessä; puhekielessä tiivistelmien käyttö on harvinaisempaa ja voi tuntua raskaalta.

Rajoitukset: Käytettäessä on tärkeää varoa epäselvyyksiä, jos antecedentteja on useita. Pitkät tai monimutkaiset määritelmät voivat vaatia selkeyden vuoksi tavallisen, erillisen relatiivilauseen käyttämistä. Relatiivipartisiippimuodot kuitenkin voivat parantaa tekstin sujuvuutta ja rytmiä.

Yhteenveto: Relatiivipartisiippimuodot tarjoavat tiiviin ja tyylikkään keinon esittää relatiivista tietoa ilman erillistä, sanaa toistavaa rakennetta. Ne ovat osa suomen kielen normaalia rakennetta ja hyödyllisiä sekä kirjoitetussa että muodollisessa kielenkäytössä.