rekonstruointikustannusten

Rekonstruointikustannukset ovat kustannuksia, jotka syntyvät kun rakennus tai muu omistus palautetaan entiseen kuntoon, uudelleenrakennetaan samankaltaiseksi tai modernisoidaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Termiä käytetään sekä vakuutus- että kirjanpitokontekstissa sekä rakennushankkeiden suunnittelussa. Rekonstruointikustannukset voivat koskea sekä yksittäisiä rakennuksia että infrastruktuurin osia, ja ne voivat sisältää sekä fyysisen rakenteen että siihen liittyvät suunnittelu-, lupa- ja hallintokustannukset.

Kustannukset voivat koostua muun muassa materiaaleista, työvoimasta, rakennus- ja purkutöistä, laitteista, koneista, alihankinnasta sekä rakennuslupa-, suunnittelu- ja projektinhallintopalveluista. Lisäksi mukaan voivat tulla purku- ja sijoituspaikan valmisteluun liittyvät kustannukset sekä mahdolliset riskikorotukset tai varausten uudelleenarvioinnit. On myös huomattava, että osa kustannuksista voidaan aktivoida taseeseen investointina, kun ne parantavat tai pidentävät omaisuuden taloudellista käyttöikää.

Laskenta- ja kirjanpitokäytännöt eroavat kontekstin mukaan. Kansainvälisissä ja kansallisissa standardeissa rekonstruointikustannukset voivat vaikuttaa omaisuuden palautusarvon, käyttöarvon tai poistoaikataulujen määrittämiseen. Vakuutuksessa ne määrittävät usein korvauksen perusteet, kuten korvausennusteet tai jälleenrakennusarvon. Verotuksessa rekonstruktiokustannukset voivat vaikuttaa tietyillä ehdoilla joko vähennyksiin tai pääomalainoitettavaan hankintaan.

Esimerkkinä tilanne, jossa rakennus syttyy tuleen: rekonstruointikustannukset kattavat uuden rakennuksen pystyttämisen samaan käyttötarkoitukseen sekä mahdolliset päivitykset nykyaikaiseen turvallisuus- ja energiatehokkuusvaatimukseen.