käyttöarvon

Käyttöarvo on taloustieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan tuotteeseen tai palveluun liittyvää arvoa sen käytöstä tai hyödyntämisestä. Sillä tarkoitetaan sitä hyötyä, jonka ihminen saa suoraan käytettävissä olevasta resurssista, eikä pelkästään sen markkinahinnasta. Käyttöarvo erottuu usein vaihtoarvosta, joka heijastaa vain tuotteen kaupallista arvoa markkinoilla.

Käyttöarvoa voidaan jaksottaa suoraan käyttöarvoon (esimerkiksi virkistyskäyttö, raaka-aineen hyödyntäminen) sekä epäsuoraan käyttöarvoon (ekosysteemipalvelut kuten veden puhdistuminen, tulvasuojelu, pölyttäminen). Joissain näkökulmissa otetaan mukaan myös tulevaa käyttömahdollisuutta kuvaava vaihtoehtoarvo, mutta monissa yhteyksissä se liitetään erillisiin ei-käyttöarvoihin.

Arviointi perustuu sekä paljastettuun preferenssiin että ilmaisettuun preferenssiin: paljastettu preferenssi perustuu todelliseen käyttäytymiseen, kuten matkustus- tai ostokäyttäytymiseen ja markkinoilla syntyvään hintaan, kun taas ilmaisettu preferenssi perustuu kyselytutkimuksiin ja vaihtoehtoisia hyötyjä kuvaaviin valintapaneeleihin. Näin saadaan arvio siitä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa tai aikaa erilaisten resurssien käytölle.

Käyttöarvoa sovelletaan muun muassa ympäristötaloudessa, luonnonvarojen hallinnassa ja infrastruktuurien suunnittelussa. Se on keskeinen osa kustannus-hyötysuhteen arviointia, kun halutaan huomioida sekä taloudelliset että ekosysteemipalveluiden tuottamat hyödyt.

Rajoitukset: Käyttöarvon arvonmittaus on usein epävarmaa ja subjektiivista; markkinahinnat eivät aina heijasta todellista käyttöä, ja tulokset voivat riippua valituista menetelmistä sekä kontekstista.