rasterikuvaformaatti

Rasterikuvaformaatti tarkoittaa digitaalisen kuvan tallennusmuotoa, jossa kuva koostuu pienistä kuvapisteistä, eli pikseleistä. Jokaiselle pikselille on määritelty väri- tai kirkkausarvo, ja kuvan laatu sekä tarkkuus määräytyvät näiden pikseleiden lukumäärän, värisyvyyden ja mahdollisen alfa- (transparenssi) kanavan mukaan. Rasteriformaatit ovat yleisimpiä valokuva- ja digimaisemakuvien tallennusmuotoja, mutta niissä kuvan laatu heikkenee suurennettaessa, koska pikselit ovat kiinteässä ruudukossa.

Rasteriformaatit eroavat vektori­formaateista, joissa kuvaa luodaan geometrisin muodoin ja poltinsaipiin, ja skaalaus voidaan tehdä ilman laadun heikkenemistä. Rasterit puolestaan tarvitsevat suuremman tiedoston koon suurennettaessa ja ne rajoittuvat löyhästi alkuperäiseen resoluutioon. Kuvien muokkaaminen ja pakkaus ovat tyypillisiä rastriformaattien huomioitavia tekijöitä, kunhan säilytetään sopiva kompromissi laadun ja tiedoston koon välillä.

Yleisimmät rasterikuvaformaatit ovat JPEG, PNG, GIF, TIFF sekä BMP, ja nykyaikaisempia vaihtoehtoja ovat WebP ja HEIC/HEIF. JPEG on häviöllinen formaatti, joka soveltuu valokuville pienellä tiedostokoolla; PNG on häviöttömästi pakkaava ja tukee läpinäkyvyyttä; GIF on rajoitetulla värialueella ja tukee animaatioita; TIFF on joustava ja käytetään usein arkkistoinnissa sekä tulosteissa; WebP ja HEIC tarjoavat parempaa pakkausta sekä häviöllisiä että häviöttömiä vaihtoehtoja, usein pienempiä tiedostokokoja.

Metatiedot kuten EXIF, IPTC ja XMP voivat tallentua rasterikuviin, sisältäen kamera-asetukset, tekijänoikeustiedot ja kuvausdata. Rasterikuvaformaattien valinta riippuu käyttökohteesta, osaamisesta ja vaaditusta laadusta sekä tiedoston koosta.