rantakasvillisuuden

Rantakasvillisuus viittaa jokien, järvien ja merialueiden rantojen sekä niiden läheisyyden kasvillisuuteen. Se kattaa sekä maanpinnalla kehittyvän puu- ja pensaskasvillisuuden että kosteikoilla sekä vedenrajalla esiintyvät ruovikot, ruoho- ja vesikasviston. Rantakasvillisuus muodostaa vyöhykkeitä, joiden kasvilajisto ja rakenteet määräytyvät vedenkorkeuden vaihtelun, maaperän kosteuden sekä tulva- ja kuivuusjaksojen mukaan.

Rantakasvillisuudella on keskeinen ekologinen rooli. Se torjuu eroosiota ja stabiloi rantoja, suodattaa ravinteita ja kiintoainetta sekä parantaa veden laatua. Lisäksi se tarjoaa elinympäristöjä ja suojapaikkoja monille linnuille, hyönteisille ja muille pieneliöille, ja se edistää alueellista biologista monimuotoisuutta sekä toimittaa ekosysteemipalveluita, kuten tulvasuojelua ja sedimenttien hallintaa.

Kasvillisuus koostuu sekä puu- ja pensasryhmistä (esimerkiksi pajut ja muut pajukasvustot) että ruovikoista sekä kosteikkolehtokasveista. Lajisto vaihtelee alueittain ja on riippuvainen hydrologisista olosuhteista sekä maaperän kosteudesta. Alueellisen vaihtelun lisäksi ihmistoimet, kuten rakentaminen, veden- ja maankäytön muutos sekä saasteet, vaikuttavat kasvillisuuteen.

Rantakasvillisuuden tilaa pyritään turvaamaan ja palauttamaan rannanhoidolla ja luonto-ystävällisillä rakenteilla. Keskeisiä toimia ovat rantavyöhykkeiden suojaaminen, alkuperäislajien käyttämiseen perustuvat palautusistutukset sekä kosteikkojen ja vedenhallinnan luonnonmukaiset ratkaisut. Seuranta perustuu kasvillisuusselvityksiin sekä hydrologisten muutosten seuraamiseen.