rakennuslohkojen

Rakennuslohkojen käsite viittaa kaavoituksen piirissä rajattuihin maa-alueisiin, joille asemakaava tai yleiskaava osoittaa rakennusoikeuden ja käyttötarkoituksen. Jokainen rakennuslohko määrittelee sitä koskevat rakentamisen edellytykset ja tontin rajat, ja ne muodostavat osan kaupungin tai kunnan suunnittelukokonaisuutta. Rakennuslohkojen tarkoituksena on ohjata maankäyttöä sekä varmistaa rakentamisen soveltuvuus alueen visioihin ja infrastruktuuriin nähden.

Rakennuslohkon kaavallisissa tiedoissa ilmoitetaan yleensä maankäyttöluokka (esimerkiksi asuin-, liiketila- tai palvelurakentaminen), sallittu kerrosala tai rakennusoikeus, sekä enimmäiskorkeus ja rakennusten etäisyydet tontin rajoista. Näiden ehtojen avulla määritellään, miten paljon ja millä tavalla alueelle saa rakentaa, ja millaisia rakennustyyppejä kaava suosii.

Rakennuslohkoja syntyy kaavapäätösten perusteella, ja ne on usein ryhmitelty kiinteistönmuodostuksen yhteydessä, jolloin suurempi tontti jaetaan useisiin rakennuslohkoihin. Tonttien muodostamisen yhteydessä rakennuslohkojen rajat voivat muuttua ja rakennusoikeutta voidaan tarkistaa kaavan mahdollistamissa rajoissa.

Rakennuslohkojen oikeudet ja velvoitteet perustuvat kaavaan ja ne voivat siirtyä kiinteistöjen kaupan yhteydessä omistajalta toiselle. Kaavamuutokset voivat muuttaa rakennusoikeuden määrää ja siten muuttaa rakennuslohkojen roolia alueen kehittämisessä. Rakennuslohkoja käytetään sekä suunnittelun että rakentamisen hallinnoinnin keinoina, tarjoten selkeän kehyksen tonttien kehittämiselle.