rahastotyypit

Rahastotyypit kuvaavat rahastojen erilaista luokittelua sijoitusmarkkinoilla. Rahastot ovat sijoittajien yhteisiä varoja, joita rahastonhoitaja hallinnoi rahaston sijoitusstrategian mukaisesti. Sijoittajat ostavat rahaston osuuksia, ja rahaston arvo määräytyy sen omistamien sijoitusten markkina-arvojen mukaan.

Osakerahastot sijoittavat suurimman osan varoistaan osakkeisiin ja voivat tarjota kasvua pitkällä aikavälillä, mutta niihin liittyy korkea kurssiriski. Korkorahastot sijoittavat velkainstrumentteihin, kuten valtio- ja yrityslainoihin, ja niillä on yleensä pienempi korkoriski ja vakaampi tuotto. Yhdistelmärahastot yhdistävät osakkeita ja korkoja, mikä hajauttaa riskiä. Indeksirahastot pyrkivät seuraamaan tietyn indeksin kehitystä ja toteuttavat sijoituksensa hallinnointikustannukset minimoiden; ne voivat olla passiivisesti hallinnoituja. ETF-rahastot ovat pörssissä noteerattuja rahastoja, jotka voivat olla indeks- tai aktiivisesti hallinnoituja ja joita käydään kaupankäynnin aikana.

Sijoituskohteet voivat olla maantieteellisiä kuten kansainväliset, eurooppalaiset tai kotimaiset, sekä toimialakohtaisia kuten teknologia tai terveydenhuolto. Riskiprofiili riippuu rahaston strategiasta sekä sijoitusajasta.

Kustannukset koostuvat hallinnointipalkkioista sekä mahdollisista merkintä- tai lunastusmaksuista. Verotus vaihtelee riippuen rahaston tyypistä ja sijoittajan asuinmaasta; Suomessa sijoitusrahastot verotetaan ensisijaisesti sijoittajan verotuksen kautta.

EU-rahastojen sääntelyssä olennaisena on UCITS-direktiivi sekä Finanssivalvonnan valvontatoimenpiteet Suomessa. Rahastot julkaisevat säännöllisesti tuotto- ja kustannustiedot sekä NAV-arvon.