radiotoiminto

Radiotoiminto on termi, jota käytetään kuvaamaan radiolaitteen toimintoa tai moduulia, joka mahdollistaa langattoman viestinnän. Siihen sisältyy sekä laitteisto että ohjelmisto, joka hallitsee radiotaajuuksilla tapahtuvaa signaalin lähettämistä ja vastaanottamista.

Radiotoiminnon keskeiset osa-alueet ovat sekä lähetys että vastaanotto. RF-etuosa sisältää analogiset ja RF-komponentit, kuten sekoittimet, vahvistimet ja suodattimet sekä antenniliitännät. Taajuusloukku- tai syntetisaattorijärjestelmä tuottaa ja hallitsee kantajat sekä tarvittavat taajuudet. Modulaatio- ja demodulaatioprosessit käsittelevät signaalin muotoa sekä lähetettäessä että vastaanotettaessa. Digitaalinen signaalinkäsittely, usein baseband-tasolla, toteutetaan peruslogiikalla ja mahdollisesti ohjelmallisesti (esimerkiksi DSP, FPGA tai ohjelmistopohjaisena radiona). Hallinnointiin kuuluu käyttöliittymä, ohjauslogiikka sekä virran- ja tehonhallinta.

Radiotoiminto vaihtelee analogisesta suunnittelusta ohjelmistopohjaiseen ratkaisuun. Nykyään monissa laitteissa käytetään ohjelmistopohjaista radiota (software-defined radio, SDR), jossa suurempi osa toiminnasta on siirrettävissä ja päivitettävissä ohjelmiston kautta. Tämä parantaa joustavuutta taajuuskaistoilla, modulaatiomenetelmillä ja standardiyhteyksillä.

Sovellukset kattavat sekä kuluttaja- että teollisuuslaitteet: matkapuhelimet, Wi-Fi- ja matkapuhelinverkot, radiossa sekä ajoneuvojen viestintäjärjestelmät että radiomonitorointi. Radiotoiminnon suunnittelussa huomioidaan taajuuskaistat, häiriönsieto, virrankulutus ja säädösten sekä turvallisuusvaatimusten noudattaminen.