radikaalisuudet

Radikaalisuudet ovat yleiskäsite niille ideologisille, liikkeellisille tai ajattelullisille suuntauksille, jotka pyrkivät perusteellisiin ja usein nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ne kyseenalaistavat vakiintuneet käytännöt, valtasuhteet ja instituutiot ja suuntaavat muutosta radikaalein menetelmin, joskus vasten status quoa. Termi juontuu sanasta radikaali, joka on peräisin latinasta radicalis (juuriin liittyvä) ja jonka käyttöön on tullut abstraktina substantiivina radikaalisuudet. Käytetään sekä politiikan, sosiaalisen ajattelun että kulttuuristen ja tieteellisten kontekstien yhteydessä.

Radikaalisuudet voivat ilmetä monilla aloilla: politiikassa ne voivat ilmentyä anarkistisina, marxistisina tai muuina radikaaleina liikkeinä; sosiaalisissa liikkeissä ne korostavat esimerkiksi tasa-arvoa, vapautta tai kriittistä suhtautumista valtarakenteisiin; kulttuurisissa ja tieteellisissä suuntauksissa ne kyseenalaistavat vakiintuneita paradigmoja ja tutkimuksen oletuksia; ympäristö- tai teknologiaan liittyvät radikalismit voivat ajaa nopeita ratkaisuja ilmastonmuutokseen tai digitaaliseen yhteiskuntaan liittyvää muutosta.

Historian saatossa radikaalisuudet ovat esiintyneet monin tavoin: 1800-luvun eurooppalainen radikalismi, anarkistiset ja sosialistiset liikkeet, 1960–70-luvun vastakulttuuri sekä nykyiset ympäristö- ja globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeet.

Kritiikkiä kohtaan radikaalisuuksia arvostellaan sekä niiden kyvystä kiihdyttää muutosta että mahdollisuudesta aiheuttaa epävakautta ja konflikteja. Tutkimuksessa radikaalisuudet nähdään usein kontekstiin sidottuina ilmiöinä, jotka kehittyvät taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman mukaan.