päästörajoituksiin

Päästörajoituksiin viittaa yleisesti toimiin, joilla pyritään rajoittamaan erilaisten haitallisten aineiden päästöjä ilmakehään, vesistöihin tai maaperään. Näitä päästöjä voivat olla esimerkiksi kasvihuonekaasut, rikkidioksidi, typen oksidit, pienhiukkaset ja erilaiset myrkylliset yhdisteet. Tavoitteena on usein vähentää ympäristön pilaantumista, suojella ihmisten terveyttä ja torjua ilmastonmuutosta.

Päästörajoituksia voidaan asettaa monilla eri tasoilla, kuten kansainvälisin sopimuksin, kansallisella lainsäädännöllä tai alueellisilla säännöksillä. Ne kohdistuvat usein teollisuuden päästöihin, liikenteeseen, energiantuotantoon ja maatalouteen. Rajoitukset voivat ilmetä esimerkiksi päästökattoina, pakollisina teknologioina, kuten katalysaattoreina tai savukaasujen puhdistusjärjestelminä, tai päästömaksuina ja -kauppana.

Yksi tunnetuimmista päästörajoituksiin liittyvistä aloista on ilmastonmuutoksen torjunta, jossa pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Tähän liittyvät esimerkiksi Pariisin sopimus ja Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä. Myös ilmanlaatuun liittyvät rajoitukset, kuten typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjen vähentäminen liikenteessä, ovat tärkeitä ihmisten terveyden kannalta. Vastaavia rajoituksia on myös vesistöjen suojelemiseksi ja muiden ympäristöongelmien ehkäisemiseksi.