päästökauppajärjestelmälle

Päästökauppajärjestelmä (päästökauppa) on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kehitetty taloudellinen instrumentti, jossa julkinen viranomainen rajoittaa ja markkinoi päästöjä. Järjestelmän ytimessä on kokonaispäästöille asetettu katto (cap), jonka puitteissa päästöoikeuksia jaetaan toimijoille. Näitä oikeuksia voidaan ostaa ja myydä markkinoilla, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden toteuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti. Jokainen toimija on velvollinen raportoimaan käyttämänsä päästömäärän ja luovuttamaan sovitun määrän päästöoikeuksia kunkin jakson lopussa.

Jakaminen voi tapahtua sekä ilmaiseksi että huutokauppana. Oikeuksien hinta muodostuu markkinoiden kysynnän ja tarjonnan perusteella. Joissakin järjestelmissä osa oikeuksista jaetaan ilmaiseksi tukeakseen kilpailukykyä tai tiettyjä sektoreita, kun taas suurin osa kaupataan. Järjestelmään osallistuvat yritykset voivat näin siirtää päästövähennyksiä kustannustehokkaasti sekä investoida puhtaampiin teknologioihin.

Hallinto ja valvonta perustuvat mittaukseen, raportointiin ja varmennukseen (MRV). Päästöt on mitattava ja kirjaamalla raportoiva taho vastaa oikeuksien määrän palauttamisesta sovitun raportointijakson lopussa; epäonnistuminen voi johtaa seuraamuksiin.

Esimerkkejä ja vaikutusalueita: EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on maailmanlaajuisesti suurin ja kattaa suuria energia- ja teollisuusaloja sekä osin lentoliikenteen. Muita järjestelmiä ovat Kalifornian cap-and-trade sekä Kiinan kansallinen päästökauppajärjestelmä. Päästökauppajärjestelmät voivat toimia yhdessä yhteen sovitettuna politiikkana sekä täydentäviä verotus- tai tukimekanismeja vastaten kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin. Haasteina ovat hintavaihtelut, päästövähennysten kunnianhimon oikea taso, riski päästövuotoon sekä järjestelmien hallinnollinen kompleksisuus; EU:ssa markkinavakausvarastolla (MSR) pyritään parantamaan hintasijaintia ja vakaata pitkän aikavälin suunnittelua.