pääjuuresta

Pääjuuri on kasvin itämisen yhteydessä kehittyvä ensisijainen juurijärjestelmän akseli. Siitä kehittyy usein vahva alaspäin kasvava pääjuuri, josta haarautuu myöhemmin lateraalijuuret.

Pääjuuren tehtäviin kuuluvat ankkurointi maaperään sekä veden ja ravinteiden imeminen. Joissakin lajeissa pääjuuri toimii myös energiavarastona, jolloin suurikokoisesta pääjuuresta on hyötyä varastointina.

Jotkin kasvit kehittävät vahvan, pitkän pääjuuren, josta muodostuu tapijuuri. Toisissa lajeissa pääjuuri surkastuu varhaisessa kehityksessä ja tilalle muodostuu kuitu- tai pintajuuri. Tällaiset erot vaikuttavat juuriston rakenteeseen ja kasvun kestävyyteen.

Esimerkkejä ovat porkkana ja punajuuri, joissa pääjuuri muodostaa merkittävän varastointijuurakkeen, sekä monet pelto- ja viljelykasvit, joissa juuristo koostuu useista pienemmistä juurista eikä yhtä selvää pääjuurta hallitse.

Juuriston tutkiminen ja ymmärtäminen, mukaan lukien pääjuuren muodostuminen ja toiminta, on tärkeä osa kasvin biologiaa sekä maatalouden ja metsien juuritus- ja vedenhallintaympäristöjen suunnittelua.