pääasiakirjassa

Pääasiakirjassa on kyse pääasiakirjasta, eli siitä välineestä, joka säätelee käytännössä koko kaupankäynti- tai sopimusprosessin ydinaiheet. Termi viittaa usein pääasialliseen liikesopimukseen tai viralliseen dokumenttiin, johon muut liitteet ja lisäykset viittaavat ja jonka puitteissa velvollisuudet ja oikeudet määritellään. Pääasiakirja eroaa siten liitteistä, tarkennuksista tai erillisistä side-sopimuksista, jotka ovat usein täydentäviä eikä niinkään yksiselitteisesti määrääviä ilman pääasiakirjan tukea.

Tyypillisesti pääasiakirja sisältää oleelliset kohdat kuten osapuolet, kohteen kuvaus, vastike tai hinta, suoritusehdot, aikataulut, taku- ja vastuuvaihtoehdot sekä mahdolliset rikkomusten seuraamukset. Siihen voi kuulua myös maininnat riitojenratkaisusta, sovellettavasta lainkäytännöstä ja toimitusehdoista. Käytännössä siihen liittyvät myös liitteet tai aikataulut, jotka tarkentavat ehtoja, kuten tekniset spesifikaatiot, hinnoittelutaulukot tai toimitusehdot. Nämä liitteet ovat usein olennainen osa pääasiakirjaa ja niihin viitataan sen sisällössä.

Pääasiakirja on sitova asiakirja; muutokset tapahtuvat tavallisesti kirjallisesti ja kaikkien osapuolten suostumuksella, joko pääasiakirjaa muuttamalla tai lisäyksellä. Erityisesti reali- tai rahoitussopimuksissa pääasiakirja toimii ensisijaisena tulkinnan ja toteutuksen pohjana, ja muut dokumentit saattavat saada oikeudellisen tehonsa pääasiakirjan kautta.

Ilmaisussa "pääasiakirjassa" viitataan nimenomaisesti pääinstrumentin sisällä sijaitseviin säännöksiin, toisin kuin jonkin liitteen tai erillisen asiakirjan kohdassa. Etymologisesti "pää" tarkoittaa pääasiallista, ja "asiakirja" dokumenttia.