puskuriyhdisteinä

Puskuriyhdisteillä, tunnettu myös puskureina, tarkoitetaan liuoksia, jotka vastustavat merkittäviä pH-muutoksia happoja tai emäksiä lisättäessä. Ne koostuvat tyypillisesti heikosta haposta ja sen konjugoidusta emäksestä tai heikosta emäksestä ja sen konjugoidusta haposta. Puskurien toimintaperiaate perustuu siihen, että lisätty happo reagoi heikon emäksen kanssa neutraloiden sen, ja lisätty emäs reagoi heikon hapon kanssa neutraloiden sen. Tämä kyky ylläpitää tasaista pH:ta tekee puskuriyhdisteistä elintärkeitä monissa biologisissa ja kemiallisissa järjestelmissä.

Esimerkiksi ihmisveressä on useita puskurijärjestelmiä, kuten hiilihappo-bikarbonaattipuskuri, joka auttaa ylläpitämään veren pH:ta tiukasti rajatulla alueella 7,35–7,45. Tämä on välttämätöntä entsyymien optimaaliselle toiminnalle ja solujen terveydelle. Laboratorioissa puskureita käytetään laajasti puskuroitujen liuosten valmistukseen, joita tarvitaan esimerkiksi entsyymikokeissa, kromatografiassa ja soluviljelmissä. Puskurin valinta riippuu tarvittavasta pH:sta ja puskurikapasiteetista, joka kuvaa puskurin kykyä vastustaa pH-muutoksia. Puskurikapasiteetti on suurin, kun heikon hapon ja sen konjugoidun emäksen pitoisuudet ovat yhtä suuret, eli liuoksen pH on sama kuin heikon hapon pKa-arvo.