puolisisarusten

Puolisisarukset ovat henkilöitä, jotka jakavat yhden biologisen vanhemman, mutta heillä on eri toinen vanhempi. He voivat olla sekä äidin että isän kautta ja elää samassa kodissa tai eri perheissä. Puolisisarukset syntyvät usein perhetilanteista, joissa vanhempi saa lapsia eri kumppaneiden kanssa, esimerkiksi äiti kahdella eri isällä tai isä kahdella eri äidillä.

Geneettisesti puolisisarukset jakavat keskimäärin noin 25 prosenttia DNA:sta, määrä voi kuitenkin vaihdella yksilöllisesti. Verrattuna täysisisaruksiin, joiden geneettinen läheisyys on noin 50 prosenttia, puolisisarusten suhde on heikentynyt mutta silti merkittävä. Heidän välinen yhteys voi ilmetä arkipäiväisessä vuorovaikutuksessa ja perhedynamiikassa, mutta geneettinen läheisyys on vain yksi osa.

Puolisisaruksia voi syntyä monin tavoin: vanhempi saa lapsia eri kumppaneiden kanssa tai luovuttajasta riippuen useampi lapsi voi olla saman vanhemman kanssa. Joissain perheissä voidaan olla samaan aikaan biologisesti puolisisaruksia ja ei-biologisesti läheisiä sisaruksia, jotka eivät ole biologisesti sukua.

Sosiaaliset ja oikeudelliset näkökohdat vaihtelevat maittain. Puolisisaruksilla voi olla samanlainen perheside kuin täysisisaruksilla, ja heidän oikeudellinen asemansa huoltajuuden, perinnön ja vanhempien vastuujen osalta määräytyy paikallisen lainsäädännön mukaan. Biologinen suhde ei kuitenkaan yksin määritä perhesuhteiden tunnearvoa tai arkea.

Lisäksi geneettisten testien avulla voidaan todentaa sukulaisuussuhteet, mukaan lukien puolisisarukset, ja ne ovat yleisiä genealogian ja perhesuhteiden selvittämisessä.