puhetestit

Puhetestit ovat standardoituja arviointimenetelmiä, joiden avulla mitataan puheen ja kielen eri osa-alueita. Niitä käyttävät pääasiassa logopedit (puheterapeutit), psykologit sekä opetushenkilöstö, kun arvioidaan lapsen tai aikuisen kommunikaatiokykyä, kehityksen tasoa tai hoidon vaikuttavuutta. Puhetestit voivat kattaa useita osa-alueita, kuten artikulaation ja fonologian kyvyn, puheen sujuvuuden ja rytmin sekä äänenlaadun; lisäksi arvioidaan kielen ymmärtämistä ja ilmaisua.

Testit toteutetaan yleensä yksilöllisesti standardoitujen ohjeiden mukaisesti. Niissä käytetään normatiivisia aineistoja, joiden avulla saadaan vertailutietoa ikä- tai kieliryhmiin. Tulokset esitetään usein standardoituina pistelukuna, prosenttijakaumana tai suhteessa ikä- ja kielikohtaisiin normiarvoihin. Arvioinnissa voidaan yhdistää muodollisia testejä, havainnointia ja vanhempien sekä opettajien raportteja.

Puhetestien käyttökonteksteja ovat sekä kliininen diagnosointi että koulutuksen tukeminen sekä tutkimus. Testituloksia käytetään suunnitellessa hoitoa, kuntoutusta, opetusta tai lisätoimien tarvetta. Tulosten tulkinta vaatii ammatillista osaamista: kulttuurinen ja kielitietoinen konteksti, kaksikielisyys sekä mahdollisten muiden kognitiivisten tekijöiden vaikutus on huomioitava. Yleisiä rajoitteita ovat kulttuurisesti tai kielialueittain vaihtelevat normit sekä testien soveltuvuus eri kielialueille ja kielimaisemille. Hyvä käytäntö on monipuolinen arviointi, jossa yhdistetään standardoidut testit, tehtävä- ja kielitaidon havainnot sekä informantti-raportit.