psoriasinen

Psoriasinen, eli psoriasis, on krooninen autoimmuuniperäinen ihosairaus. Siihen liittyy nopeutunut ihosolujen uudistuminen ja tulehdus, mikä aiheuttaa punaisia, hilseileviä laikkuja iholla. Sairaus voi ilmetä eri muodoissa, ja siihen voi liittyä niveloireita sekä muutoksia kynsissä tai ihon limakalvoilla.

Yleisintä on plakkar psoriasis, jossa ihoon muodostuu punaisia, hilseileviä laikkuja. Ne sijaitsevat usein kyynärpäissä, polvissa, päänahassa sekä nivusalueilla. Harvinaisemmat muodot, kuten guttata-, pustulosa- ja erythroderminen psoriasis, voivat ilmetä erilaisin laajuisin ja oirein. Psoriatinen niveltulehdus voi aiheuttaa niveljäykkyyttä ja kipua.

Taustalla on geneettinen alttius yhdistetty immuunivasteeseen. Tietyt geenimuodot sekä ulkoiset tekijät, kuten stressi, infektiot, ihon trauma (Koebner-ilmiö), lääkkeet, alkoholi ja ylipaino, voivat laukasta tai pahentaa oireita.

Diagnoosi perustuu lääkärin kliiniseen tutkimukseen ja potilaan historiaan. Biopsia voi tarvittaessa varmistaa diagnoosin, mutta suurin osa tapauksista diagnosoidaan kliinisesti. Hoito riippuu laajuudesta ja muodosta: paikalliset hoitomuodot (kortikosteroidivoiteet, D-vitamiinin analogit), fototerapia (UVB), sekä systeemiset lääkkeet ja biologiset lääkkeet, jos hoidettu alue on laaja tai niveliin vaikuttaa. Esimerkkejä biologisista lääkkeistä ovat IL-17- ja IL-23- sekä TNF-α-estäjät.

Psoriasis on elinikäinen sairaus, jonka oireet voivat vaihdella ajanjaksittain. Oikein valittu hoito voi hallita oireita merkittävästi ja parantaa elämänlaatua, mutta parantavaa hoitoa ei ole. Maailmanlaajuisesti arviot osoittavat noin 2–3 % väestöstä sairastavan psoriasis, ja arviolta 10–30 prosentilla potilaista kehittyy psoriattinen niveltulehdus.