Käyttö ja kattoalue. Autoimmuuniperäinen voi viitata sekä selvästi autoimmuunisairauteen liittyviin mekanismeihin että tilanteisiin, joissa autoimmuni- eli immuunijärjestelmän häiriö on epävarmempi tai osittainen selitys. Tämä voi sisältää autoantibody-vasteita, immuunivasteen säätelyn rikkeitä sekä kroonista tulehdusta, jossa kudosvauriot johtuvat autoimmuunisista mekanismeista. Termiä käytetään erityisesti kliinisessä kuvauksessa, tutkimuksissa ja potilasraportoinnissa, kun tarkkaa diagnoosia ei vielä ole määritetty tai kun kyseessä on autoimmuniin liittyvä side-kudoksen, verenmuodostuksen tai elintoimintojen häiriö.
Esimerkit. Tarkoittaminen voi sisältää todellisia autoimmuunisia sairauksia sekä autoimmuunipohjaisia ilmenemiä, kuten autoantibody-pohjaisia hematologisia sairauksia, luuston ja nivelsairauksien tulehduksellisia ilmenemismuotoja sekä elin- tai kudosperäisiä autoimmuni-iho- tai sisäelinvahinkoja. Joissakin tapauksissa nimet voivat viitata sairauksiin, joissa autoimmunisyys on osa laajempaa kliinistä kuvaa ja jossa mekanismin todentaminen on tutkimuksen kohteena.
Diagnoosi ja hoito. Autoimmuuniperäisten ilmiöiden diagnostiikka perustuu kliiniseen ku valikoiden sekä laboratorio-merkkeihin, kuten autoantigeenien autoantibodyt ja tulehdusmerkkiaineet. Hoito kohdentuu usein immuunivasteen hillintään, jolloin käytetään tulehdusta lievittäviä tai immuunijärjestelmää rauhoittavia lääkkeitä sekä hoidetaan taustatekijöitä, kuten infektioita tai lääkkeisiin liittyviä reaktioita. Hoitostrategiat vaihtelevat yksilöllisesti.
Lisätietoja. Autoimmuuniperäinen on yleistermini, jolla kuvataan autoimmuniin liittyviä etiologioita ja mekanismeja yleisesti. Se eroaa tarkasti määritellystä autoimmuunisesta sairaudesta siinä, että kyseessä voi olla laajempi tai epävarmempi autoimmunian osa. Lisätietoja saa oppikirjoista, kliinisistä ohjeista sekä immunologiasta ja reumatologiasta.