pseudonymisointitunnisteesta

Pseudonymisointitunniste viittaa tekniseen tai hallinnolliseen tunnisteeseen, jota käytetään yksilön tunnistetietojen korvaamiseen. Tavoitteena on suojata yksityisyyttä ja mahdollistaa tietojen käyttö ilman suoraa henkilöllisyyden paljastumista. Tunnisteen avulla voidaan yhdistää tiedot tiettyyn henkilöön, mutta ilman pääsyä suoriin tunnistetietoihin, kuten nimeen tai sosiaaliturvatunnukseen, henkilön tunnistaminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Pseudonymisointi on keskeinen käsite tietosuojalainsäädännössä, kuten Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR). Sen avulla organisaatiot voivat käsitellä henkilötietoja turvallisemmin ja vähentää tietoturvaloukkausten riskiä. Pseudonymisointitunnisteiden käyttö voi olla erilaista riippuen käyttötarkoituksesta ja sovellettavista säännöksistä.

Tunniste voi olla esimerkiksi satunnaisesti generoitu numero, koodi tai muu merkkiyhdistelmä. Pseudonymisointiprosessiin kuuluu yleensä erillinen "korvaustauluko" tai muu mekanismi, joka yhdistää alkuperäiset tunnistetiedot pseudonymisointitunnisteeseen. Tämä erillinen tieto säilytetään turvallisesti ja erillään muista käsiteltävistä tiedoista.

Pseudonymisointi eroaa anonymisoinnista siten, että pseudonymisoidut tiedot voidaan edelleen yhdistää alkuperäiseen henkilöön, joskin se vaatii lisätietoa ja resursseja. Anonymisoidut tiedot taas ovat peruuttamattomasti tunnistamattomia. Pseudonymisointitunnisteita käytetään laajalti esimerkiksi tutkimuksessa, tilastoinnissa ja terveydenhuollossa, joissa tietojen analysointi on tärkeää, mutta yksilön yksityisyyden suojaaminen ensisijaista.