proteiinitasapainoa

Proteiinitasapainoa on kehon proteiinin saannin ja proteiinien menetyksen välinen tasapaino. Se liittyy typpitasapainoon: positiivinen tasapaino ilmenee, kun proteiinin saanti ylittää poistuman, mikä mahdollistaa kudosten, kuten lihaksen, kasvun ja paranemisen; negatiivinen tasapaino tarkoittaa, että poistuma ylittää saannin, mikä johtaa proteiinivarastojen hupenemiseen. Tasapainoa säätelevät proteiinin määrä ja laatu, energian kokonaismäärä, ruokien ajoitus ja jaotus sekä liikunta. Ikä, sairaudet ja tulehdus sekä hormonaalinen tila vaikuttavat.

Typpitasapainon mittaus on kliinistä tutkimusta, jossa vertailaan proteiinin saantia ja typpierittymää. Käytännössä ravitsemuksessa tasapainoa arvioidaan pääasiassa ruokavalion analysoinnin, kehon koostumuksen muutosten sekä suorituskyvyn perusteella. Lähestymistavat vaihtelevat yksilöllisesti.

Suositukset: yleinen proteiinitarve aikuisille on noin 0,8 g proteiinia per kilogramma ruumiinpainoa kohti päivässä. Urheilijoille ja iäkkäille tarvetta pidetään usein suurempana, esimerkiksi 1,0–2,0 g/kg/päivä. Proteiinin jakaminen useammalle aterialle ja jokaisessa ateriossa 20–40 g laadukasta proteiinia edistää lihasproteiinin synteesiä. Laadukas proteiini sisältää kaikki välttämättömät aminohapot, erityisesti leuciinia.

Riski ja erikoistilanteet: pitkäaikainen korkea proteiininsaanti on yleensä turvallista terveillä aikuisilla, mutta voi kuormittaa munuaisia niillä, joilla on munuaissairaus tai riskitekijöitä. Proteiinitasapainoon vaikuttavat lisäksi kokonaisenergia sekä muiden ravintoaineiden saanti sekä uni.