prosessiarviointia

Prosessiarviointi on ohjelmien tai projektien evaluoinnin muoto, jossa painopisteessä on toteutus: miten intervention on toteutettu, kenelle ja millaisessa kontekstissa. Sen tarkoituksena on ymmärtää, miksi ohjelma etenee suunnitelman mukaan tai miksi se kohtaa haasteita, sekä miten toteutuksen laatu ja ympäröivät tekijät vaikuttavat tuloksiin. Prosessiarviointi tuottaa tietoa sekä kehittämisen että tutkimuksen tueksi.

Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: onko ohjelma noudattanut suunnitelmaa (toteutuksen uskollisuus), millaisia mukautuksia on tehty, ja miten laajuus sekä osallistuminen toteutuvat. Lisäksi arvioidaan toteutuksen laadukkuutta, käyttäjien kokemuksia sekä kontekstin tarjoamia mahdollisuuksia tai esteitä. Prosessiarvioinnissa huomioidaan myös ohjelman resurssien käyttö, aikataulut ja ylläpidon kannalta tärkeät käytännön tekijät.

Menetelmien osalta prosessiarviointi yhdistää laadullisia ja määrällisiä lähestymistapoja: havainnointi, haastattelut, fokusryhmät, kyselyt, dokumentti- ja seurantatiedot sekä ohjelman toteutuksesta kerätty aineisto. Aineistot analysoidaan siten, että niistä voidaan ymmärtää, miten ja miksi toteutus vaikuttaa tai ei vaikuta lopputuloksiin, sekä millaiset kontekstuaaliset tekijät moduuloivat vaikutuksia.

Tulokset ohjaavat ohjelman parantamista ja suunnittelua sekä tulevia toteutuksia: sisällön mukautuksia, resursointia, koulutusta ja käytäntöjä. Prosessiarviointi tukee ymmärrystä siitä, miten konteksti ja toteuttajat vaikuttavat vaikutuksiin.

Käyttöalueet ja käytännöt: prosessiarviointia sovelletaan laajasti terveydenhuollossa, koulutuksessa, sosiaalipalveluissa ja julkisessa hallinnossa. Sen toteuttavat usein yhdessä ohjelman toteuttajat, rahoittajat ja tutkimus- tai kehitystiimit, ja se korostaa eettisyyttä sekä osallistumisen merkitystä.