projektirahoitukseen

Projektirahoitus on rahoitusmenetelmä, jossa pitkäaikainen ja suurta riskiä sisältävä hanke rahoitetaan ensisijaisesti projektin kassavirroilla. Rahoitus perustuu projektin tuleviin tuloihin ja sopimuksiin, eikä sponsorin taseeseen kuuluviin varoihin sen takaisinmaksun ensisijaisena lähteenä.

Yleensä hankkeelle perustetaan erillinen erikoistain yhtiö, niin sanottu erityiseen tarkoitukseen perustettu yhtiö (special purpose vehicle, SPV). Laina- ja sijoituspäätökset sekä projektin sopimukset (kuten EPC, O&M ja offtake) sitoutuvat SPV:hin, jolloin sponsorien vastuu rajoittuu projektille asetettuihin vakuuksiin ja tulovirtoihin.

Projektirahoituksessa riskit jaetaan ja hallitaan sopimusten, vakuuksien sekä vakuutusten kautta. Keskeisiä sopimuksia ovat EPC-sopimus (Engineeering, Procurement, Construction), käyttö- ja huoltosopimukset sekä osto- tai myyntisopimukset (of take). Näiden kautta varmistetaan rakentaminen, käyttö ja riittävä tulovirta sekä vastuuton siirtäminen eri osa-alueille.

Rahoitus muodostuu usein sekä oman pääoman että velkarahoituksen yhdistelmästä. Velka on pitkäkestoista ja siihen liittyy vakuuksia, luottolupauksia sekä mahdollisesti erilaisia rahoitusinstrumentteja. Projektin taloudellinen malli ratkaisee usein rahoitusjärjestelyn rakenteen, kassavirtalaskelmat sekä riskien hallinnan.

Projektirahoitusta käytetään erityisesti infrastruktuuri-, energia-, liikenne- ja vesihuoltohankkeissa. Sen etuja ovat riskien kohdentuminen ja mahdollisuus toteuttaa suuria hankkeita projektin taloudellisten edellytysten perusteella; haittoja ovat korkeat transaktiokustannukset ja monimutkainen organisaatio.