polyploideista

Polyploideiksi kutsutaan organismeja, jotka omaavat useamman kuin kaksi täydellistä kromosomiston settiä. Yleisesti ottaen polyploidia on runsaasti kasveilla, joissa moninkertaistuneet kromosomit ovat yleinen ilmiö, kun taas eläinkunnassa polyploidia on harvinaisempi ja useimmiten rajoittuu tiettyihin ryhmiin. Polyploideja voidaan luokitella autopolyploideiksi, joissa kromosomisto on peräisin saman lajin kaksoistumisesta, sekä allopolyploideiksi, joissa yhdistyvät eri lajien kromosomit ja tämän jälkeen ne kaksinkertaistuvat.

Syntyyn liittyy useita mekanismeja. Autopolyploideja voi syntyä epähedeltyneiden tai unreduced- gametien seurauksena sekä solujen kaksoisiksi tehostamisesta (endoreduplikaatio). Allopolyploideja syntyy hybridisaation kautta kahden eri lajin yksilöiden kromosomeista, joihin myöhemmin tapahtuu kromosomien kaksoistuminen, jolloin muodostuu toimintakykyinen polyploidinen genome. Laboratoriokäytännöissä polyploideja voidaan luoda kemiallisilla häiriöaineilla, kuten kolkisimillä, jotka aiheuttavat kromosomien kaksoisjakautumista.

Vaikutukset ja merkitys vaihtelevat. Polyploideilla on geneettinen redundanssi, mikä voi antaa mahdollisuuden uusille fenotyypeille ja sopeutumiselle ympäristön muutoksiin. Toisaalta meisin, geneettinen epätasapaino ja kromosomien epälineaarinen käyttäytyminen voivat heikentää kasvua tai hedelmällisyyttä. Polyploidia on tärkeä selittäjä kasviuuden kehityksessä ja evoluutiossa, ja se on myös keskeinen työkalu maataloudenurokset, joissa polyploideja laajasti hyödynnetään. Esimerkkejä kasveista ovat vehnä (heksaploidi), puuvilla (tetraploidi) ja rapsi (alloploidi), sekä mansikka (octoploidi). Polyploidian tutkimus yhdistää kromosomibiologiaa, genetiikkaa ja evoluutiobiologia sekä hallitsointi- että jalostustutkimuksia.