polarisointilaitteet

Polarisointilaitteet, suomeksi polarisaatiolaitteet, ovat optisia komponentteja, jotka muokkaavat valon polarisaatiota. Polarisaatio kuvaa valoaaltojen sähkökentän värähtelysuuntaa. Useimmat luonnonvalon lähteet, kuten aurinko, tuottavat polarisoimatonta valoa, jossa sähkökentän värähtelysuunnat ovat satunnaisia. Polarisointilaitteet voivat suodattaa tiettyjä polarisaatiotyyppejä tai muuntaa yhden polarisaatiotyypin toiseksi.

Yleisin polarisointilaite on polarisaattori, joka päästää läpi vain tiettyyn suuntaan polarisoituneen valon. Tämä tapahtuu usein molekyylirakenteen avulla, joka on suuntautunut tiettyyn suuntaan ja absorboi tai heijastaa valoa, joka ei ole sen suuntaista. Polarisointikalvot ovat yleinen esimerkki polarisaattoreista, joita käytetään esimerkiksi aurinkolaseissa ja LCD-näytöissä. Ne vähentävät häikäisyä suodattamalla pois vaakasuoraan polarisoitunutta valoa.

Muita polarisointilaitteita ovat esimerkiksi puolivyöhykkeet (retardation plates) ja optiset erottimet. Puolivyöhykkeet muuttavat valon polarisaatiota, esimerkiksi muuntamalla lineaarisesti polarisoituneen valon ympyrään polarisoituneeksi valoksi tai päinvastoin. Optiset erottimet voivat erottaa valon sen polarisaation perusteella, esimerkiksi heijastamalla ja taittamalla eri tavalla eri polarisaatioita.

Polarisointilaitteilla on monia sovelluksia tieteessä ja teknologiassa, kuten optisissa instrumenteissa, mikroskopiassa, valokuvauskameroiden suodattimissa, LCD-näyttöjen valmistuksessa ja optisessa viestinnässä. Niiden kyky hallita valon polarisaatiota tekee niistä välttämättömiä monissa moderneissa optisissa järjestelmissä.