poikkeavuuden

Poikkeavuus on tilanne, jossa jokin arvo, toiminto tai ominaisuus poikkeaa odotetusta, suunnitellusta tai sallitusta tilanteesta. Termiä käytetään laajasti eri aloilla, ja sen merkitys tarkentuu kontekstin mukaan. Poikkeavuuden käsittelyyn kuuluu usein havaitseminen, luokittelu, dokumentointi ja korjaavat toimenpiteet.

Tilastot ja data-analyysi: Poikkeavuudet tarkoittavat havainnoitua arvoa, joka eroaa mallista tai odotetusta asteikosta. Ne voivat olla mittausvirheitä tai merkittäviä poikkeamia (outliers). Esimerkki: odotettu arvo 10, havaittu 12; poikkeavuus on 2. Havaitseminen tapahtuu usein residuaalien, z-arvojen tai muiden tilastollisten mittarien avulla.

Laatu- ja prosessinhallinta: Poikkeavuudet viittaavat standardin tai prosessin rikkomiseen. Niistä laaditaan poikkeavuusilmoituksia ja epäonnistumisseurantaa, ja niihin liittyy korjaavat toimenpiteet (CAPA) sekä vaikutusten arviointi ja ehkäisytoimenpiteet.

Biologiassa ja terveydenholvinnassa: Poikkeavuus tarkoittaa rakenteellista tai toiminnallista poikkeamaa normaalista, kuten synnynnäistä poikkeavuutta tai löydöstä kuvantamisessa. Tavat ja käytännöt poikkeavuuden arvioimiseksi vaihtelevat erikoisalasta riippuen.

Muita konteksteja: Poikkeavuuden hallinta kuuluu riskienhallintaan, jossa poikkeavuuksia seurataan, luokitellaan kriittisyyden mukaan ja toteutetaan asianmukaiset toimet. Termi on yleinen sekä tieteellisissä että käytännön sovelluksissa, ja sen tarkka merkitys määräytyy sovellusalasta riippuen.