platinummetalleja

Platinummetalleja ovat platinan ionisoituneet muodot, jotka esiintyvät sekä liuenneina että kiinteissä yhdisteissä. Yleisimmät oksidointiasteet platinumin metalliatomileissa ovat Pt(II) ja Pt(IV). Pt(II) on d8-tilassa ja muodostaa tavallisesti neliönsuoran koordinaatioyhteisön ligandenien ympärilleen, kun taas Pt(IV) on oktaedrinen ja muodostaakin kuuden ligand joukkoja ympärilleen. Näiden kahden oksidiasteen plasmanionit ovat tärkeitä koordinaatiokemian ja catalyyttisten reaktioiden kannalta.

Koordinaatiokemia: Pt(II) muodostaa useita yleisiä komplekseja, kuten [PtCl4]2+ sekä [Pt(NH3)4]2+, joissa platinatuottoa tasapainotetaan eri ligandeilla. Pt(IV) koordinoituu usein kuuden ligand ympärilleen ja muodostaa monenlaisia [PtX6]2- tai [Pt(CN)6]2- tyyppisiä komplekseja riippuen ligandeista (X = Cl-, CN-, jne.). Näiden ionien kemialliset ominaisuudet selittävät Pt-ionien roolin sekä ratkaisuissa että katalyysissä. Pt(II)-ioneilla on taipumus muodostaa vakaampia, usein syöttäviä kompleksiyhdisteitä, kun taas Pt(IV) -komplekseja käytetään joskus prodrugg-prototyypeissä, jotka pelkistyvät elimistössä aktiivisiksi Pt(II)-lääkkeiksi.

Käyttö ja esiintyminen: Platinummetalleja esiintyy luonnossa harvinaisina mineraaleina ja niitä erotellaan teollisesti mineraaleista. Siksi Pt-ionit ja niiden komplekseja käytetään laajasti laboratorio- ja teollisuuskemiallisissa sovelluksissa sekä syöpälääkkeissä (esim. Pt(II)-kompleksit kuten cisplatiini). Pt-ioneja hyödynnetään myös katalyyttinä ja elektrolyysissä sekä platinapinnoitteissa.

Turvallisuus: Pt-ioneja ja niiden suoloja pidetään melkoerittäin stabiileina, mutta ne voivat ärsyttää ihoa ja silmiä. Turvallisuusohjeiden noudattaminen on suositeltavaa, erityisesti kemiallisen käsittelyn ja valmistuksen yhteydessä.