pintakäsittelymenetelmä

Pintakäsittelymenetelmä on yleistermi prosesseille, joilla muokataan kappaleen pinnan ominaisuuksia suojaksi, kestävyydeksi, ulkonäöksi tai toiminnallisuudeksi. Tavoitteita ovat korroosion torjunta, kulutuskestävyyden parantaminen, kitkan säätely, lämpötilavaihteluissa pysyvyys sekä esteettisten ominaisuuksien, kuten värin ja kiillon, parantaminen. Prosessit jaetaan usein mekaanisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin sekä elektrolyyttisiin (galvaanisiin) menetelmiin.

Mekaaniset pintakäsittelymenetelmät kuten hionta, kiillotus ja viimeistely parantavat pinnan tasaisuuden sekä kulutuskestävyyden, mutta eivät välttämättä suojaa korroosiolta. Kemialliset ja kemiallis-reaktiopohjaiset menetelmät kuten fosfatointi, passivointi ja syöpyminen parantavat korroosionkestävyyttä ja valmistavat pinnan seuraaville käsittelyille. Fyysiset menetelmät kuten PVD- ja CVD-pinnoitteet sekä lämpökasvatus luovat kerroksia, jotka lisäävät kovuutta ja kulutuskestävyyttä sekä vaikuttavat käyttömukavuuteen. Elektrolyyttiset pinnoitteet eli galvaaniset käsittelyt kuten sinkkikiinnitys, nikkeli-, kupari- ja kromipinnoitteet tarjoavat korroosionsuojan ja ulkonäön parantamisen.

Suosittuja sovelluksia ovat autoteollisuus, koneenrakennus, elektroniikka sekä rakennusteollisuus. Valinta perustuu materiaalin ominaisuuksiin, rasitukseen, ympäristöolosuhteisiin sekä kustannuksiin ja tuotantoprosessin vaatimuksiin.

---