pintakäsittelyeseen

Pintakäsittelyyn viittaa kaikki prosessit, joita käytetään materiaalin pinnan muuttamiseksi sen ominaisuuksien parantamiseksi tai muuttamiseksi. Tämä voi sisältää monenlaisia menetelmiä, joilla pyritään lisäämään kestävyyttä, parantamaan ulkonäköä, suojaamaan korroosiolta tai edistämään adheesiota. Pintakäsittely voi tapahtua mekaanisesti, kemiallisesti, termisesti tai sähkökemiallisesti.

Mekaanisia pintakäsittelyjä ovat esimerkiksi hionta, kiillotus ja suihkupuhdistus. Hionta poistaa epätasaisuuksia ja karheutta, kiillotus luo sileän ja kiiltävän pinnan, ja suihkupuhdistus käyttää hiekkaa tai muita partikkeleita pinnan puhdistamiseen ja karhentamiseen valmistellen sitä jatkokäsittelyjä varten.

Kemialliset menetelmät, kuten passivointi tai etsaus, muuttavat pinnan kemiallista koostumusta. Passivointi luo suojaavan oksidikerroksen esimerkiksi metallipinnalle, parantaen sen korroosionkestävyyttä. Etsaus puolestaan poistaa pintakerroksen tarkoituksena luoda karheutta tai muotoilla pinta.

Termiset pintakäsittelyt, kuten lämpökäsittely tai pinnoitus korkeassa lämpötilassa, vaikuttavat materiaalin rakenteeseen tai lisäävät siihen uusia kerroksia. Pinnoitus voi sisältää esimerkiksi metallin, keraamin tai muovin lisäämisen pintaan kestävän tai koristeellisen kerroksen aikaansaamiseksi. Sähkökemiallisia menetelmiä, kuten anodisointi tai sähköpinnoitus, käytetään luomaan tasaisia ja kestäviä pinnoitteita. Anodisointi parantaa metallien, kuten alumiinin, korroosionkestävyyttä ja mahdollistaa värjäyksen. Sähköpinnoituksella lisätään ohut metallikerros toisen metallin pinnalle.

Valittu pintakäsittelymenetelmä riippuu käsiteltävästä materiaalista, halutusta lopputuloksesta ja käyttökohteesta.