perusvakioita

Perusvakioita ovat fysiikan suureita, joiden arvot ovat universaaleja ja riippumattomia siitä, miten mittausjärjestelmä on määritelty. Niiden arvoja pidetään luonnonlakien perusominaisuuksina, eikä niitä määritellä yksikköjen kautta vaan ne ovat käytännössä mittayksiköihin liittyviä konstanntteja. Osa perusvakioista on ilman yksiköitä (dimensionless), kuten alfa-sivuki (tarkemmin: fine-structure constant, α), kun taas toiset ovat dimensionalisia ja niillä on SI-yksiköt, kuten valonnopeus c tai Planckin vakio h.

Nykyinen SI-järjestelmän uudelleenmäärittely vuodelta 2019 määrittää useat perusvakioiden arvot kiinteiksi ja tarkasti määritellyiksi arvoiksi, mikä mahdollistaa suuremman mittatarkkuuden ja toistettavuuden. Esimerkkejä näistä kiinnitetuista arvoista ovat valon nopeus c (täsmälleen 299 792 458 m/s), Planckin vakio h (6.62607015 × 10^-34 J s), elementaarinen varaus e (1.602176634 × 10^-19 C), Boltzmannin vakio k (1.380649 × 10^-23 J/K) ja Avogardon vakio N_A (6.02214076 × 10^23 mol^-1). Lisäksi Kelvinin ja muiden perusmittayksiköiden määrittelyissä käytetään näitä konstanntteja.

Perusvakioiden rooli on keskeinen: ne esiintyvät monissa luonnonlaeissa ja laskuissa fysiikassa, kemiallisessa reagoimisessa sekä termodynamiikassa ja kvanttimekaniikassa. Niiden tarkkuuden paraneminen vahvistaa mittausten vertailukelpoisuutta kansainvälisesti, kun taas poikkeamat voivat viitata uuteen fysiikkaan tai sirpaleisiin teoreettisiin tarkennuksiin.