perustusmääräyksistä

Perustusmääräykset ovat perustuslaissa tai vastaavissa oikeudellisissa teksteissä esiintyviä säännöksiä, jotka asettavat valtion perusrakenteen sekä turvaavat kansalaisten perusoikeudet. Ne määrittävät hallinnon vallanjakamisen sekä kansalais- ja oikeusvaltioperiaatteet, sekä usein perustuslain muuttamisen kriteerit ja menettelyt.

Ne muodostavat oikeusnormiston ylimmän tason; niiden muuttaminen vaatii tavallisesti erikoisvaltuuksia, kuten laajoja enemmistöjä tai kansanäänestystä. Perustusmääräykset voivat olla kiinteitä tai joustavia, mutta ne on yleensä suunniteltu siten, että valtion toimivallan käyttö pysyy oikeusvaltion rajoissa.

Yleisimmät sisällöt ovat valtiovaltojen jakauma (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta), perusoikeudet ja oikeudellinen suojelu sekä perustuslain ensisijaisuus. Osa määräämistä voi käsitellä myös kansallisen lainsäädännön kehystä, demokratian periaatteita, julkisen hallinnon toimintaa sekä valtion talouden ja resurssien hallintaa.

Tulkitseminen ja soveltaminen tapahtuvat yleensä korkeimman oikeuden tai perustuslakituomivalan kautta. Kansalaiset voivat vedota perustusmääräyksiin, ja oikeuskäytäntö kehittyy ratkaisuissa siitä, miten ne soveltuvat yksittäistapauksissa. Perustusmääräykset muodostavat siten keskeisen kehyksen, jonka puitteissa oikeusjärjestelmän toiminta arvioidaan ja kehitetään.

Kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeussopimukset voivat vaikuttaa perustusmääräysten tulkintaan ja soveltamiseen. Joissakin oikeusjärjestelmissä ne ovat suoraan velvoittavia, toisissa niiden vaikutus on sidottu sisäiseen lainsäädäntöön. Perustusmääräykset ovat siten keskeinen väline valtion ohjauksessa ja oikeusvaltion turvaamisessa.