perusteellisuustyyppiset

Perusteellisuustyyppiset is a Finnish term used in scholarly analysis to describe categories of fundamentality or justification in arguments, theories, or practices. The word combines perusteellisuus (grounding, thorough justification) with -tyyppiset (types), signaling a classification of claims by the kind of foundation they rest on.

In practice, several typologies are commonly discussed. Esimerkkejä tyypeistä ovat empirisesti perusteelliset, teoreettisesti perusteelliset, normatiivisesti perusteelliset, metodologisesti perusteelliset sekä pragmatisesti perusteelliset. Empirisesti perusteelliset: claims are grounded in observations and data. Teoreettisesti perusteelliset: grounding comes from established theoretical frameworks. Normatiivisesti perusteelliset: justification rests on values, norms, or standards. Metodologisesti perusteelliset: the robustness and appropriateness of the research method provide the basis. Pragmatisesti perusteelliset: justification follows from practical consequences and usefulness.

Käytönsä kontekstissa termi auttaa analysoijia erottamaan, millainen perusta väitteellä on ja kuinka vankka sen peruste on. Se on erityisen yleinen filosofiassa, retoriikassa sekä yhteiskuntatieteissä, mutta sitä käytetään myös oikeudellisessa ja politiikan keskustelussa arvioimaan argumenttien ja teorioiden perustan laadukkuutta.

Etymologisesti perustettaa kuvaa perusta-juurta, josta perusteellisuus ammentaa; tyyppiset viittaa luokitteluun. Käyttö ja tarkka määritelmä voivat vaihdella tieteenalasta riippuen, ja tutkijat saattavat määritellä alatyyppejä tai yhdistää kategorioita kontekstin mukaan.