perkolaatioista
Perkolaatio on tilastollinen malli, jossa verkko koostuu solmuista ja reunoista ja jossa osa elementeistä on satunnaisesti avoimia tai suljettuja. Keskeinen kysymys on, muodostuuko verkkoon suuria yhteyksiä eli klustereita, kun avoimuusprosentti p ylittää tietyn rajan. Perkolaatio kuvaa kulun mahdollisuuksia epävarmassa tilassa, kuten nesteen kulkua huokoisessa materiaalissa tai tiedon leviämistä verkossa, jossa yhteydet eivät ole varmoja.
Perkolaatio jaetaan tyypillisesti bond-perkolaatioon ja site-perkolaatioon. Bond-perkolaatiossa jokainen reuna on avoin todennäköisyydellä p, ja klusterit muodostuvat
Kriittinen todennäköisyys p_c riippuu verkon rakenteesta; esimerkiksi kaksiulotteisissa lattice-verkkoissa arvoja tunnetaan tietyillä rakenteilla. Alle p_c klusterit
Historia ja sovellukset: Perkolaatioita tutkittiin 1950–1960-luvulla Broadbentin ja Hammersleyn sekä muiden tutkimusten kautta. Käytännön sovelluksia ovat