peptidiketjuja

Peptidiketjuilla viitataan lineaarisiin molekyyleihin, jotka koostuvat aminohapoista yhtä tai useampaa toisiaan seuraavaa rikkoutunutta putkea pitkin. Jokainen aminohappo liittyy seuraavaan peptidisidoksella, jolloin muodostuu pitkä polypeptidi tai lyhyempi di- tai tripeptidi. Peptidiketjut voivat olla osa suurempia proteiineja tai esiintyä erillisinä peptideinä.

Peptidisidos muodostuu, kun yhden aminohapon karboksyyliryhmä reagoi seuraavan aminohapon aminoryhmän kanssa. Reaktion seurauksena vapautuu vesimolekyyli ja syntyy amide-tyyppinen peptididistiili, joka yhdistää aminohapot toisiinsa. Tämä kovalentti sidos tekee peptidiketjuista vakaata ja kestävää.

Peptidiketjun järjestys määrittää sen ensisijaisen rakenteen. Tämä järjestys ohjaa myöhemmin ilmenevia sekundaarisia rakenteita (kuten alfa-heliksi ja beta-levy) sekä lopulta kolmiulotteista ja joskus kvaternääristä rakennetta, jotka vaikuttavat ketjun ja proteiinin toimintaan. Peptidiketjujen pituus ja koostumus voivat vaihdella suuresti eri soluissa ja eliöissä.

Biologinen syntyminen tapahtuu sekä biologisessa että kemiallisessa kontekstissa. Ribosomit ohjaavat proteiinisynteesiä translaation kautta mRNA:n ohjeiden mukaan, jolloin peptidiketju kasvaa yksi aminohappo kerrallaan. Lisäksi kemiallisia tai entsymaattisia menetelmiä käytetään lyhyiden peptideiden synteesiin laboratoriossa, esimerkiksi tutkimusta tai lääketieteellistä sovellusta varten.

Peptidiketjuilla on keskeinen rooli biologisissa prosesseissa: ne muodostavat proteiinien rakennetta, toimivat hormoneina, entsyymeinä ja signaalimolekyyleinä sekä osallistuvat immuunipuolustukseen ja aineiden kuljetukseen.