pelastuminen

Pelastuminen on suomenkielinen substantiivi, jolla tarkoitetaan pelastuessa tapahtunutta tilaa tai tilan saavuttamista. Se voi viitata sekä fyysiseen pelastumiseen vaaran, onnettomuuden tai muun uhkan altistuksen jälkeen että henkiseen tai moraaliseen pelastukseen, kuten vapautumiseen synnin tai epätoivon tilasta. Käsite esiintyy sekä arkisessa käytössä että uskonnollisessa ja kulttuurisessa keskustelussa.

Sanalla on juuret verbissä pelastaa "to save" sekä pelastua "to be saved"; -minen muodostaa abstraktin nounin. Pelastuminen voidaan nähdä sekä tapahtumana että tilana, jossa uhka on poistunut tai turva on saavutettu.

Käytännön konteksteissa pelastuminen tarkoittaa esimerkiksi hengissä selviämistä onnettomuudesta, pelastautumista vaaran uhatessa sekä fyysisten toimien kautta saavutettua pelastusta. Uskonnollisessa kontekstissa pelastuminen viittaa usein pelastukseen Jumalan armosta tai uskon kautta saavutettuun vapauteen synnistä. Kielessä sitä voidaan käyttää kuvaannollisesti esimerkiksi "pelastuminen taloudellisesta ahdingosta" tai "pelastuminen epätoivon tilasta".

Verrattavat tai lähisanat ovat pelastus (toimenpide tai tapahtuma, jolla joku pelastuu), pelastaa (to rescue/save) ja pelastautua (etsiä turvaa tai paeta vaarasta). Vastineena voi olla selviytyminen, jolla tarkoitetaan kykyä jatkaa elämää vaikeuksista huolimatta.