pelastamisen

Pelastamisen käsite viittaa sekä konkreettisiin että abstrakteihin toimintoihin, joiden tarkoituksena on pelastaa henkilö tai kohde vaarasta, kärsimyksestä tai menetyksestä. Se kattaa hätätilanteissa tapahtuvat pelastustoimenpiteet sekä laajemmin turvallisuuden ja elinkelpoisuuden palauttamisen. Pelastamisen keskeinen tavoite on suojella elämää ja vähentää haittoja.

Etymologisesti sana muodostuu verbistä pelastaa ja -minen-liitteestä; genetiivimuoto pelastamisen käytetään kuvaamaan esimerkiksi "pelastamisen tarve" tai "pelastamisen toimenpiteet".

Käytännön kontekstissa pelastaminen liittyy usein hätätilanteisiin, joissa toiminta kohdistuu ihmisten tai eläinten pelastamiseen, ensiapuun, evakuointiin ja vaarojen vähentämiseen. Se näkyy myös turvallisuusstrategioissa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten toiminnassa.

Uskonnollisessa ja moraalisessa mielessä pelastaminen tarkoittaa vapautusta synnistä tai pahasta sekä mahdollisesti iankaikkista pelastusta. Kristillisessä kontekstissa pelastus nähdään usein Jumalan armon kautta saavutettavana.

Kulttuurisessa ja kirjallisessa käytössä pelastamisen idea voi toimia metaforana avusta, toivosta ja yhteisön selviytymisestä vaikeuksista. Pelastamisen käsite voidaan tarkastella sekä kielellisesti että käytännöllisesti, riippuen kontekstista ja keskustelun aiheesta.