paviljongit

Paviljongit ovat pienikokoisia erillisiä rakennuksia, joita käytetään oleskeluun, suojan antamiseen tai esittämiseen. Ne voivat olla pysyviä tai väliaikaisia ja sijaitsevat yleensä puistoissa, puutarhoissa, pihoilla tai kesäasuntojen yhteydessä. Paviljongit tarjoavat kevyen, avoimen tai puolivahvan tilan, joka yhdistää sisä- ja ulkotilan ja mahdollistaa sekä rentoutumisen että ohuen suojusta.

Tyypillisiä paviljongin muotoja ovat puutarha- ja puistopaviljongit, oleskelupiirteiset kioskipaviljongit markkinoilla sekä esittely- tai näyttelypaviljongit. Rakenne voi olla perinteinen puurakenne tai moderni teräs- ja lasikehikko, ja siihen voidaan lisätä katto, sivuseiniä, verhoja tai terassi. Paviljongit voivat olla sekä suljettuja että avonaisia, ja niissä voidaan korostaa rakennelman yhteyttä ympäristöön.

Rakentaminen ja materiaalit vaihtelevat suuresti. Paviljongit voivat olla massiivisia, pysyviä rakennuksia tai kevytrakenteisia moduuleja, jotka tarvittaessa puretaan tai siirretään. Materiaalivalinnoissa yleisiä ovat puu, lasi, metallit sekä erilaiset komposiitit. Suomen ja muiden pohjoisten alueiden paviljongit suunnitellaan usein kosteudenkestävyyden, ilmaston ja eristystarpeiden huomioimiseksi, erityisesti jos tilaa käytetään ympäri vuoden.

Historia- ja nykykäytössä paviljongit ovat olleet osa puutarhojen ja julkisten tilojen perinnettä sekä tilapäisiä että pysyviä ratkaisuja. Niitä käytetään myös näyttelyissä ja tapahtumissa, joissa ne toimivat kohteina, joissa maa- ja kulttuurien esittely sekä vierailijoiden tilapäinen oleskelu voidaan yhdistää. Nykyään niiden suunnittelu korostaa sekä toimivuutta että maisemallinen arvo osana kaupunkiympäristöä.