patosäiliöt

Patosäiliöt ovat vesivarastoja, jotka muodostuvat patojen avulla ja sijaitsevat joen tai vesiväylän yläjuoksulla. Niitä käytetään veden varastointiin ja hallintaan sekä moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, kuten juomaveden, kastelun, teollisuuden ja energiantuotannon turvaamiseen sekä tulvasuojeluun. Patosäiliöt voivat olla osittain luonnollisessa ympäristössä sijaitsevia ja niiden tilavuus sekä pinta-ala riippuvat patojen ja lähtöjoen maaston topografian ominaisuuksista.

Patosäiliöiden rakennetta ja toimintaa ohjaa tarve varmistaa käytettävissä oleva vesimäärä sekä hallita virtaamaa. Säiliöalueen tilavuus ja jakautuminen koostuvat usein käytettävissä olevasta varastopaikasta (conservation storage), tulvasuojeluun varatusta varastosta sekä pohjasedimentistä muodostuvasta niin sanotusta kuolleesta varastosta. Kapasiteetin ja veden laadun hallinta vaativat säännöllistä kapasiteetin arviota, vesistöjen ekosysteemien huomioon ottamista sekä siltarumpujen, päästö- ja vedenjakokaivojen ylläpitoa.

Rakentaminen ja käyttö sisältävät suunnittelun, rakennushankkeen valvonnan, ympäristövaikutusten arvioinnin sekä lupaprosessit. Patojen kunnossapitoa tarvitaan vuodenaikojen mukaan: vedenohjauksen säätö, valvontajärjestelmät, tukirakenteiden sekä purkauskanavien tarkastus ja mahdolliset korjaukset. Patosäiliöiden epäedulliset vaikutukset voivat liittyä sedimentaatioon, vedenlaatuun, kalojen kulkuun sekä asuin- ja luonnonolosuhteisiin kohdistuviin vaikutuksiin.

Lyhyesti sanottuna patosäiliöt ovat keskeisiä vesivarastoja, joiden hallinta yhdistää turvallisuuden, resurssien tuotannon ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisen.