passiiviilmaisun

Passiiviilmaisun on suomen kielen ilmaisutapa, jolla toiminta tai tapahtuma esitetään ilman, että toiminnan tekijä (agentti) on mainittu. Termi viittaa sekä passiiviin syntaktisesti että laajemmin impersonalisoituihin rakenteisiin, joissa subjekti on epäselvä tai yleisluontoinen. Passiiviilmaisulla korostetaan itse toimintaa tai sen tulosta.

Passiivin muodostus tapahtuu pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin on passiivilauseen finitteja muotoja, joissa verbi saa passiivin pääte- tai rakenteen ja subjekti alkaa usein olla yleisesti määritelty tai täysin näkymätön. Esimerkiksi lauseet kirjoitetaan, syödään, asutaan ovat yleisiä tapoja ilmaista toimintaa ilman tekijää. Toiseksi voi käyttää perfekti-passivia, jossa olen- tai oleva-lauseen kanssa on käytetty passiivin partisiippia: on kirjoitettu, on tehty. Näitä muotoja käytetään erityisesti menneestä tuloksesta kertovissa, objektiivisissa lauseissa.

Passiiviilmaisun yleinen tehtävä on neutraalin, objektiivisen tai yleispätevän ilmaisun tuottaminen. Sitä käytetään erityisesti ohjeissa, ohjaavissa teksteissä, uutisissa ja tieteellisissä kirjoituksissa, joissa agentin mainitseminen olisi epäolennaista tai hämmentävää. Lisäksi passiivi voi korostaa tekemisen kohteena olevaa asiaa tai tapahtumaa sen sijaan, että korostettaisiin tekijöitä.

Passiiviilmaisun ja aktiivin välinen ero on keskeinen: aktiivissa tekijä on yleensä ilmaisussa näkyvänä, kun passiivissa toiminta on lausumana itsessään. Tämä tekee passiiviilmaisusta hyödyllisen työkalun sekä arkisessa että muodollisessa kirjoittamisessa, kun tarkoituksena on keskittyä tapahtumaan tai tulokseen.