partisiippivastikkeet

Partisiippivastikkeet ovat suomen kielen partisiippimuotoja, joita käytetään lauseen vastikkeina tai attribuuteina. Ne syntyvät partisiippimuodoista ja voivat tiivistää lauseen toisen osan tarjoamalla lisätietoa tavoista, ajasta ja suhteesta. Partisiippivastikkeita käytetään sekä adjektiivisessa että adverbiaalisessa tehtävässä: ne voivat kuvata ominaisuuksia sanalle tai ilmaista samanaikaisen tai seuraavan toiminnan.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat preesens- ja perfektimuotoiset vastikkeet. Esimerkiksi: Kirjoittava oppilas sai arvosanan. Tämä toiminta toimii määrittelevänä at-tribuutiona. Toisena esimerkkinä: Hän kirjoittaessaan esseetä huomasi virheen. Tämä adverbiaalinen vastike kuvaa samaan aikaan tapahtuvaa toimintaa päälausetta koskien.

Käyttöön liittyy joitakin varoituksia. Partisiippivastikkeiden viittauskohdan subjekti on usein sama kuin päälauseen subjekti, ja jos näin ei ole, tekstissä voidaan tarvita erittelyä tai konjunktiota, jotta viittaus on selvä. Lisäksi liian tiivis tai monimutkainen rakentelu voi tehdä lauseista epäselviä; selkeys parhaiten säilyy, kun vastike sijoitetaan hallitusti ja tarvittaessa erotetaan pilkulla.

Partisiippivastikkeet ovat osa laajempaa non-finite lausepäätelmiä ja ovat yleisiä sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä, erityisesti kirjallisessa ilmaisussa, jossa ne mahdollistavat tiiviin ja suoremman ilmaisuun ilman konjunktioita.