parallellilevyinen

Parallellilevyinen on tekninen adjektiivi, jolla kuvaillaan kappaletta tai rakennetta, jossa on kaksi tai useampi levy, joiden pinnat ovat toisiinsa nähden täysin parallel (samansuunnassa). Levyjen välinen etäisyys on tyypillisesti tasainen ja pysyvä, ja levyt voivat olla erimateriaalisia tai samaa materiaalia. Parallellilevyinen muoto on yleinen sekä mekaniikassa että elektrotekniikassa, kun halutaan määritellä tai hallita tilavuuden, kenttien tai modulaation ominaisuuksia.

Geometriasta johtuen parallellilevyiset rakenteet tarjoavat usein yksinkertaisen ja hallitun pitserälyksen kenttien, esimerkiksi sähkökentän, mikroskooppisella tasolla. Sähköisessä kontekstissa nämä rakenteet mahdollistavat likimääräisen tasaisen sähkökentän, jolloin kapasitanssi voidaan arvioida kaavalla C ≈ ε0εr A/d, missä A on levyjen pinta-ala, d niiden välinen etäisyys ja ε0, εr ovat ympäröivän dielektriikan ominaisuuksia. Reunaviivat aiheuttavat kuitenkin fringing-efektejä, jotka tunnustetaan käytännön suunnittelussa.

Esimerkkejä parallellilevyisistä rakenteista ovat parallellilevyinen kondensaattori sekä erilaiset mikroaaltosovellukset, kuten parallel-plate -aaltoputket ja -kaistat, joissa levyjen muoto ja välinen tila ohjaavat kenttiä ja tukevat tasaisia mod waves. Myös optiikassa ja akustisissa sovelluksissa parallellilevyinen geometria tarjoaa tukea ohjaukselle ja muuttujille.

Parallellilevyisen muodon käyttöedut ovat yksinkertaisuus ja hallittu kenttä, mutta haittoina ovat fringing-efektit ja valmistus- sekä toleranssivaatimukset, jotka rajoittavat täydellistä ideaalista käyttäytymistä käytännössä.