palvelukerroksen

Palvelukerroksen (service layer) on ohjelmistokehityksessä käytetty arkkitehtuurinen kerros, joka tarjoaa sovelluksen liiketoiminnalliset palvelut esitystason ja datakerroksen välissä. Se on osa monikerroksisia arkkitehtuureja, joissa vastuut ja rajapinnat on eriytetty selkeästi.

Palvelukerroksen tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa käyttötapauksiin liittyviä operaatioita. Siellä sijaitsevat tyypillisesti käyttötilanteisiin liittyvät palveluluokat tai komponentit, jotka kutsuvat domain-mallia, validoivat syötteet, hoitavat virheenkäsittelyn sekä hallinnoivat transaktioita. Palvelukerros voi myös koordinoida ulkoisia palveluita, kuten maksupalveluita tai varastopalveluita, sekä muuntaa domain- tai liiketoimintatietoja rajapintojen vaatimiin DTO-muotoihin.

Liiketoiminnalogiikkaa voidaan jossain arkkitehtuureissa pitää palvelukerroksessa, kun taas toisissa malleissa domain-malli on pääroolissa ja palvelukerros toimii sovelluslogiikan koordinaattorina. Palvelukerroksen suunnittelussa on pyrittävä selkeään rajapintaan, minimoimaan tiedon muuntamista sekä säilyttämään vastuiden erottelu esityksen, palveluiden ja datan välillä. Yleisiä käytäntöjä ovat DTO-käyttö, mapper-kerrokset sekä virheenkäsittely- ja lokitusstrategiat.

Toiminnan kannalta palvelukerroksen on usein oltava tilaton web-sovelluksissa, tuettava transaktioita ja virheenkäsittelyä sekä helpotettava testattavuutta yksikkö- ja integraatiotasolla. Sen avulla voidaan vaihtaa toteutusta (esimerkiksi vaihtamalla tietovarastoa) ilman, että esityspiiriä tarvitsee muokata.

Palvelukerroksen hyödyllisyys riippuu projektin koosta ja tavoitteista, ja sitä käytetään yhdessä muiden kerrosten kanssa kuten esitystason kontrolleiden, domain-kerroksen ja datakerroksen kanssa. Kritiikkiä voi tulla, jos liiketoimintalogiikka siirtyy liikaa palvelukerrokselle tai domain-mallia käytetään liian rajoitetusti; usein pyritään löytämään tasapaino domain-mallin ja palvelukerroksen vastuualueratkaisun välillä.